Rikolliset eivät voi enää piiloutua oikeudelta ylittämällä unionin rajan. EU on jo pitkään torjunut vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja suojannut meitä sen hirvittäviltä seurauksilta. Aluksi keskityttiin terrorismiin ja laittomiin huumausaineisiin. EU:n tason yhteistyötä laajennettiin vähitellen, jotta voitaisiin vastata rajattoman Euroopan kasvaviin turvallisuustarpeisiin. EU:lla ei ole poliisivoimia, mutta rikollisuuden torjunnasta vastaavat kansalliset viranomaiset hyötyvät EU:n monista erilaisista tukitoimista.

Mitä EU voi tehdä?

Ensisijainen vastuu kaikista jäsenmaan sisäisistä turvallisuuskysymyksistä on edelleen EU-maiden hallituksilla, mutta EU:lla on välineitä, joilla voidaan puuttua rikollisryhmien operaatioihin. Se voi esimerkiksi antaa rikoslakeja ja auttaa EU-maiden hallituksia koordinoimaan kansallisen rikospolitiikan osatekijöitä. EU on myös perustanut instituutioita, jotka helpottavat EU-maiden välistä yhteistyötä. Se käyttää runsaasti varoja erilaisiin hankkeisiin, joilla torjutaan ja ehkäistään rikollisuutta.

Mitä EU on tehnyt tähän mennessä?

EU:lla on säännöt EU-maiden tuomareiden, syyttäjien ja poliisin yhteistyöstä. Yhteistoiminta perustuu vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Se tarkoittaa, että yhden EU-maan viranomaisten antamat tuomiot tai oikeudelliset päätökset hyväksytään ja pannaan täytäntöön toisessa EU-maassa. Esimerkkinä voidaan todeta, että perinteisestä luovuttamismenettelystä on luovuttu eurooppalaisen pidätysmääräyksen ansiosta. Se on helpottanut EU:n sisäisiä rajoja ylittävien rikollisten kiinniottoa.

EU:n virastoista erityisesti Europol ja Eurojust auttavat poliisia ja syyttäjiä vaihtamaan tietoja epäillyistä ja oikeustapauksista ja jopa toteuttavat yhdessä rajatylittäviä tutkintatoimia. Poliisi-, rajavalvonta- ja tulliviranomaiset voivat jakaa tietoja EU:n kehittyneiden tietojärjestelmien kautta. Yksi niistä on Schengenin tietojärjestelmä (SIS II).

EU torjuu rikoksia myös asettamalla kaikille EU-maille vähimmäissäännöt, joita päivitetään rikollisuuden muuttuessa. Parhaillaan päivitetään lakeja, jotka koskevat terrorismia, ihmiskauppaa ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä. EU:n lainsäädännössä määritellään rikokset ja säädetään seuraamuksista rikoksentekijöille. EU tarkistaa myös rahanpesun vastaisia lakejaan, jotka koskevat rikollisia rahoitustoimia, sekä lakia, joka koskee rikoksella saatujen varojen jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista. EU:lla on myös ampuma-aseita koskevia sääntöjä, jotta varmistetaan, että aseet eivät päädy vääriin käsiin.

Mitkä ovat seuraavat haasteet?

Rikollisuuden ehkäisemisessä ja torjunnassa on jatkuvasti haasteena se, että rikollisilla on kyky sopeutua nopeasti yhteiskunnan muutoksiin. Teknologian nopea kehitys tarjoaa rikollisille menestymisen mahdollisuuksia erityisesti kyberavaruudessa. Uudet kyberrikollisuuden muodot ja etenkin palveluna ostettava kyberrikollisuus helpottavat muun muassa rahanpesua ja petoksia. Tämä tarkoittaa, että verkkorikolliset tarjoavat palveluja tai myyvät välineitään muille rikollisille. Yksittäisillä lainvalvontaviranomaisilla on usein vaikeuksia löytää tarvittavat resurssit, joiden avulla ne voisivat kehittää torjuntaan tarvittavat välineet ja valmiudet.

Toisenlaisia haasteita syntyy, kun rikollisryhmät pyrkivät laillistamaan laittomat voittonsa sijoittamalla laillisiin yrityksiin. Keskeisessä asemassa on korruptio, josta on reilulle kilpailulle vakavia seurauksia ja joka heikentää kansalaisten luottamusta viranomaisia kohtaan.

Turvallisuusympäristöämme mutkistavat entisestään myös epävakaus EU:n rajojen ulkopuolella ja erityisesti konfliktit EU:n lähiympäristössä. Tästä ovat osoituksena muuttajien salakuljetuksessa sekä ihmiskaupassa ja asekaupassa viime aikoina nähdyt muutokset.

EU jatkaa lakiensa ja politiikkojensa päivittämistä, jotta se pysyisi ajan tasalla rikollisuuden muuttuessa. Siksi se on hyväksynyt järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan strategian vuosiksi 2021–2025. Parhaillaan valmistellaan uutta lainsäädäntöä, jolla puututaan rahanpesuun (muun muassa uusilla kryptovaluuttasäännöillä) ja korruptioon. EU:n poliisiyhteistyösäännöstökin on jo saatu lähes valmiiksi.