Euroopan ympäristökeskuksen viimeaikainen tutkimus vahvisti, että ilman saastuminen on edelleen suuri huolenaihe eurooppalaisille. Se korosti, että vuonna 2021 97 prosenttia kaupunkiväestöstä altistui pienhiukkaspitoisuuksille, jotka ylittivät Maailman terveysjärjestön asettaman ohjearvon.

Näkymättömän saastumisen uhka ei kuitenkaan ole uusi. Autojen päästöjen mukana ilmakehään päätyi 1970-luvulla 200 000 tonnia myrkyllistä lyijyä. Kaupunkilaisten kehoihin kertyi 600 kertaa enemmän lyijyä kuin esiteollisella aikakaudella.

Ilmanlaatu on parantunut sittemmin tuntuvasti, vaikka nyt autoja on enemmän kuin koskaan (ne ovat yksi suurimmista kaupunkien ilmansaasteiden lähteistä). Tästä on pitkälti kiittäminen EU:n lainsäädäntöä, jossa asetetaan tiukat rajat typpioksideille, rikkidioksidille ja monille muille epäpuhtauksille. Esimerkiksi uusilla Euro 7 standardeilla varmistetaan, että kaikkien uusien ajoneuvojen ilmansaasteiden ja pienhiukkaspäästöjen vähentämistä valvotaan paremmin.

Ilmansaasteet ovat kuitenkin edelleen hyvin vakava ongelma. Ne aiheuttavat vuosittain jopa 300 000 ihmisen kuoleman EU:ssa. Saasteet ovat peräisin monista eri lähteistä, jotka vaihtelevat liikenteestä lämmitykseen (hiili- ja öljylämmitys on erityisen saastuttavaa), energiantuotantoon, teollisuuteen ja maatalouteen. Saasteet leviävät helposti rajojen yli, joten yksikään maa ei voi ratkaista saasteongelmaa ilman muiden apua. Tarvitaan keskitettyä toimintaa, jotta ilmanlaatu paranisi jatkossakin. Toiminnan tavoitteeksi EU on asettanut ilmansaasteperäisten kuolemien vähenemisen puoleen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.