Monet EU-kansalaiset tietävät, että heillä on oikeus henkilötietojen suojaan. Yksityisyys ja tietosuoja ovat EU-lailla vahvistettuja perusoikeuksia. Henkilötietoja on käsiteltävä asianmukaisesti ja vain tiettyä tarkoitusta varten ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen. Käsittelyyn on saatava asianomaisen henkilön suostumus. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä arkaluonteisiin tietoihin (jotka liittyvät esim. terveyteen, poliittiseen tai uskonnolliseen vakaumukseen). Ihmiset eivät kenties ole yhtä hyvin perillä siitä, että myös EU:n toimielimet ja elimet noudattavat tietosuojaperiaatteita henkilötietojen käsittelyssä.

EU-maiden yksityisiin ja julkisiin tahoihin sovelletaan yleisiä tietosuojasääntöjä, kun taas EU:n toimielimiä ja virastoja varten on omat erityissäännöt. Niitä sovelletaan, kun käsitellään EU:n henkilöstöön liittyviä henkilötietoja tai tietoja, jotka on kerätty EU-kansalaisilta muun muassa rekrytoinnin ja kansalaisten kuulemisen yhteydessä sekä EU:n toimielinten sivustoilla olevien sähköisten palvelujen avulla. Säännöt muutettiin yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisiksi vuonna 2018. Niillä taataan, että unionissa noudatetaan henkilötietoja koskevia oikeuksia. Kansalaisilla on muun muassa oikeus tutustua omiin tietoihin, pyytää oikaisuja, estää tietojen käsittely ja vastustaa käsittelyä. Euroopan tietosuojavaltuutettu on riippumaton valvontaviranomainen. Se varmistaa, että kaikki EU:n toimielimet noudattavat samoja sääntöjä.

Kuka tahansa yksityishenkilö tai EU:n toimielimen työntekijä voi tehdä tietosuojavaltuutetulle valituksen, jos hän epäilee, että häntä koskevia tietoja on käsitelty sääntöjen vastaisesti.